TE-uudis­tuk­sen toi­meen­pa­no on kun­tayh­teis­työ kyp­syys­koe

Työl­li­syys- ja elin­kei­no­pal­ve­lui­den uudis­tus­ta odo­tet­tiin pit­kään kun­ta­ken­täs­sä; onhan kun­nil­la suu­rim­mat int­res­sit työl­li­syy­den paran­ta­mi­seen. Kun­nis­sa on teh­ty vuo­sia työ­tä työl­li­syy­den edis­tä­mi­sek­si eri­lais­ten pro­jek­tien ja kun­ta­ko­kei­lu­jen avul­la. Nyt vuo­den alus­ta voi­maan tul­lut TE-uudis­tus muo­dos­taa kun­tien uuden, yleis­kat­teel­li­seen val­tio­no­suus­teh­tä­vän. Samal­la se tuo kon­kre­ti­aa kun­nan roo­liin elin­voi­ma­kun­ta­na. Kun uudis­tus siir­si TE-pal­ve­lut val­tiol­ta kun­tien vas­tuul­le, ovat tule­vai­suu­den teke­mi­sen kes­kei­set asiat vii­mein kun­tien käsis­sä: Työ ja eli­ni­käi­nen oppi­mi­nen sekä osaa­van työ­voi­man saa­ta­vuus elin­kei­noe­lä­män tar­pei­siin lisät­ty­nä kaa­voi­tuk­sel­la.

TE-uudis­tuk­sen myö­tä Suo­meen syn­tyi 45 työl­li­syy­sa­luet­ta, jot­ka ovat hal­lin­nol­li­ses­ti vas­tuus­sa työ­voi­ma­pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­ses­tä. Suu­rin osa kun­nis­ta toteut­taa työ­voi­ma­pal­ve­lut vas­tuu­kun­ta­mal­lil­la. Näi­tä on kai­ken kaik­ki­aan 39. Täl­löin toi­min­taa joh­taa työl­li­syy­sa­lu­een lau­ta­kun­ta kun­tien yhtei­se­nä pää­tök­sen­te­koe­li­me­nä. Useim­mi­ten maa­kun­nan tai seu­tu­kun­nan kes­kus­kau­pun­ki toi­mii vas­tuu­or­ga­ni­saa­tio­na. Nel­jä kau­pun­kia Hel­sin­ki, Van­taa, Lah­ti ja Kou­vo­la toteut­ta­vat TE-pal­ve­lut yksin ja kak­si Ete­lä-Poh­jan­maal­la sijait­se­vaa aluet­ta, Suu­poh­ja ja Kymp­pi toteut­ta­vat uudis­tuk­sen vel­voit­teet kun­tayh­ty­mä­mal­lil­la. Voi­daan­kin sanoa, että uudis­tus on kun­tayh­teis­työn uusi kyp­syys­koe.

Olen kym­me­nien vuo­sien kun­ta­ke­hit­tä­jä- ja tut­ki­jau­ra­ni aika­na näh­nyt niin kun­tien syve­ne­vää ja hyvin toi­mi­vaa yhteis­työ­tä kuin myös sen kariu­tu­mis­ta. Var­sin usein kiris­ty­vä talous­ti­lan­ne nos­taa lisää jän­nit­tei­tä kun­tien välil­le. Juu­ri nyt kun­ta­ta­lou­des­sa on näh­tä­vis­sä aina­kin tripla­haas­teet. Ensik­si itse uudis­tus­ta ollaan toteut­ta­mas­sa pie­nem­min resurs­sein kuin val­tion jär­jes­tä­mis­vas­tuun aika­na. Tämä luo kus­tan­nuk­siin sopeut­ta­mis­tar­vet­ta, esi­mer­kik­si Joen­suus­sa työl­li­syy­sa­lu­een lau­ta­kun­nas­sa vuon­na 2025 se on noin 4,8 M€. Toi­sek­si kun­nat ovat kai­ken kaik­ki­aan sopeut­ta­mas­sa talout­taan val­tio­no­suus­leik­kaus­ten ja sote-uudis­tuk­sen jäl­ki­vai­ku­tus­ten takia. Kun­tien talous­ti­lan­tee­seen liit­tyy monia epä­var­muuk­sia, mikä myös voi lisä­tä jän­nit­tei­tä uudis­tuk­sen toi­meen­pa­noon.

Miten sit­ten edis­tää kun­tien yhteis­työn toi­mi­vuut­ta? Ensik­si sii­nä aut­taa kun­tien yhtei­nen tilan­ne­ku­va niin lyhyen aika­vä­lin kuin pit­kän aika­vä­lin haas­teis­ta. Näi­hin kan­nat­taa kes­kit­tyä esi­mer­kik­si yhteis­lau­ta­kun­tien jäse­niä ja vara­jä­se­niä pereh­dy­tet­täes­sä. Yhtei­set tavoit­teet tulee saa­da ohjaa­maan käy­tän­nön pää­tök­sen­te­koa. Kun­tien kes­kei­sim­pä­nä pit­kän aika­vä­lin tavoit­tee­na ei ole työt­tö­myy­sas­teen alen­ta­mi­nen eikä edes työl­li­syy­sas­teen nos­ta­mi­nen. Vii­me kädes­sä työl­li­syy­den­hoi­don tulee buus­ta­ta yri­tys­ten kas­vua osaa­vaa työ­voi­maa tar­joa­mal­la ja siten pur­ka­mal­la työt­tö­myyt­tä.

Tule­vai­suus­suun­tau­tu­neel­la työs­ken­te­lyl­lä voi­daan var­mis­taa myös, että men­neen kun­tayh­teis­työn epä­on­nis­tu­mi­sen haa­mut eivät nouse hau­dois­taan. Monen­lai­sia epä­luu­lo­ja voi olla pin­nan alla ja eri­tyi­ses­ti kes­kus­kau­pun­kiin koh­dis­tuu hel­pos­ti tur­haa­kin kri­tiik­kiä. Voi­daan esi­mer­kik­si väit­tää, että kes­kus­kau­pun­ki on vetä­nyt aina omaan pus­siin­sa. Ratio­naa­li­ses­ti aja­tel­tu­na on ymmär­ret­tä­vää, että suu­ri osa resurs­seis­ta on koh­dis­tet­ta­va sin­ne, mis­sä sat­sauk­sis­ta saa­daan paras mah­dol­li­nen tuot­to. On hyvä pitää mie­les­sä, että ei ole kes­kus­kau­pun­gin­kaan etu, jos maa­kun­nal­la menee huo­nos­ti. Luot­ta­mus­pää­oman vaa­li­mi­nen on täs­sä ajas­sa entis­tä tär­keäm­pää.

Kun­tien välil­lä on ollut ja tulee aina ole­maan kil­pai­lua. Tavoi­tel­ta­vaa kui­ten­kin on, että seu­dun sisäi­sis­tä kamp­pai­luis­ta ja maa­kun­nal­li­sis­ta kil­pai­luis­ta pääs­täi­siin kan­sal­li­siin ja yli­kan­sal­li­siin kil­pai­lui­hin. Kun työl­li­syys­pal­ve­lu­jen yhteis­toi­min­ta-alu­eel­la ollaan kiin­nos­tu­nei­ta muil­la alueil­la teh­dyis­tä rat­kai­suis­ta, sitä parem­min alu­een kun­nat voi­vat olla yhdes­sä kehit­tä­mi­sa­lus­toi­na uusil­le inno­va­tii­vi­sil­le ja tulok­sia tuot­ta­vil­le rat­kai­suil­le. Sel­vää on, että van­hoil­la toi­min­ta­mal­leil­la ei voi­da rat­kais­ta Euroo­pan toi­sek­si kor­keim­paan työt­tö­myy­teen liit­ty­viä ilkei­tä ongel­mia.

Tie­dol­la joh­ta­mi­nen luo kes­tä­vän perus­tan toi­mi­val­le yhteis­työl­le. Kun­tien val­tuus­to­sa­leis­sa ja yhteis­lau­ta­kun­tien kokous­pöy­tien ympä­ril­lä on olta­va näke­mys­tä joh­taa uudis­tus­ta ihmis­kes­kei­ses­ti ja seu­ra­ta muu­tos­ta. Muu­tos­joh­ta­mi­sen väli­neek­si suo­sit­te­len reaa­liai­kais­ta arvioin­tia. Se tar­jo­aa sään­nöl­li­ses­ti toteu­tet­tu­na väli­tön­tä palau­tet­ta ja mah­dol­lis­taa nopean rea­goin­nin ongel­ma­ti­lan­tei­siin. Kun samal­la arvos­te­taan hen­ki­lös­tön osaa­mis­ta ja luo­te­taan, että pro­ses­si kan­taa, TE-uudis­tuk­sen mah­dol­lis­ta­ma kehit­tä­mis­po­ten­ti­aa­li saa­daan käyt­töön.