Generic selectors
Vain tarkat vastaavuudet
Etsi vain otsikoista
Etsi sisältöteksteistä
Post Type Selectors

Tapah­tuu­ko tule­vai­suu­den oppi­mi­nen ihmi­sen ja teko­ä­lyn vuo­ro­pu­he­lu­na?

Johanna Riippi

Oppi­mi­nen ei ole vain tie­don omak­su­mis­ta – vaan kes­kus­te­lua, joka kehit­tää ajat­te­lua.

Oppi­mi­nen ei ole yksi­suun­tais­ta

Muis­tan het­ken, jol­loin pysäh­dyin ensim­mäis­tä ker­taa kes­kus­te­le­maan teko­ä­lyn kans­sa. En etsi­nyt vas­taus­ta, vaan ymmär­rys­tä – ja huo­ma­sin ajat­te­le­va­ni uudel­la tavalla.Keskustelu teko­ä­lyn kans­sa avar­si ajat­te­lua­ni.

Oppi­mi­nen on vuo­ro­pu­he­lua,  pait­si ihmis­ten kes­ken, myös ihmi­sen ja teko­ä­lyn välil­lä.

Teko­ä­ly tukee ajat­te­lua, ei kor­vaa sitä

Teko­ä­ly­kou­lu­tuk­sia toteut­taes­sa­ni tör­mään usein kysy­myk­seen: “Näi­vet­tää­kö teko­ä­lyn käyt­tö oman ajat­te­lum­me?”

Se on aiheel­li­nen huo­li. Jos teko­ä­lyl­tä pyy­tää vain val­mii­ta vas­tauk­sia ja ottaa ne sel­lai­se­naan, se voi pas­si­voit­taa. Mut­ta jos sitä käyt­tää aktii­vi­ses­ti eli pyy­tää haas­ta­maan, perus­te­le­maan ja avaa­maan eri näkö­kul­mia,  ajat­te­lu voi syven­tyä.

Näen, että teko­ä­lyn suu­rin ris­ki ei ole sen vir­heel­li­set vas­tauk­set, vaan se, että alam­me uskoa nii­hin lii­an hel­pos­ti. Jos emme enää pysäh­dy kysy­mään mik­si, teko­ä­ly muut­tuu ajat­te­lun kor­vaa­jak­si sen sijaan, että se oli­si sen jat­ke. Ja kos­ka teko­ä­ly ei kysy mik­si, mei­dän täy­tyy kysyä.

Teko­ä­ly on par­haim­mil­laan kuin ajat­te­lun pei­li: se hei­jas­taa meil­le takai­sin sen, mitä olem­me sii­hen syöt­tä­neet, ja saa mei­dät tar­ken­ta­maan ja perus­te­le­maan parem­min.

Oppi­va teko­ä­ly­kult­tuu­ri on seu­raa­va harp­paus

Moni orga­ni­saa­tio näkee teko­ä­lyn oppi­mi­sen tek­ni­se­nä tai­to­na. Todel­li­suu­des­sa kyse on kult­tuu­ris­ta: uskal­luk­ses­ta kokeil­la, kysyä ja epä­on­nis­tua yhdes­sä. Oppi­va teko­ä­ly­kult­tuu­ri ei syn­ny kou­lu­tuk­sil­la yksin, vaan kes­kus­te­luil­la, jois­sa ihmi­set poh­ti­vat yhdes­sä, mitä teko­ä­ly heil­le mer­kit­see, mis­sä sii­tä on aidos­ti ollut lisä­ar­voa ja mis­sä työ­teh­tä­vis­sä sii­tä ei vält­tä­mät­tä ole hyö­tyä.

Näin aloi­tat oman vuo­ro­pu­he­lusi teko­ä­lyn kans­sa

  1. Aloi­ta kysy­myk­ses­tä tai aihees­ta, johon et vält­tä­mät­tä osaa vas­ta­ta itse.
  2. Pyy­dä teko­ä­lyä haas­ta­maan sinua. “Mitä ole­tuk­sia teen täs­sä?”
  3. Kir­joi­ta kes­kus­te­lun poh­jal­ta oma tul­kin­ta­si. Sii­nä oppi­mi­nen todel­la tapah­tuu.

Tämä vaa­tii ute­liai­suut­ta ja pysäh­ty­mis­tä.

Ihmi­nen pysyy oppi­mi­sen yti­mes­sä

Tule­vai­suu­den oppi­mi­nen on yhteis­tä, ei yksin ihmi­sen eikä koneen työ­tä. Ne, jot­ka oppi­vat käy­mään mer­ki­tyk­sel­lis­tä kes­kus­te­lua teko­ä­lyn kans­sa, oppi­vat samal­la enem­män myös itses­tään.

Uskon, että tule­vai­suu­den tär­kein tai­to ei ole teko­ä­lyn hal­lin­ta, vaan kyky käy­dä sen kans­sa vuo­ro­pu­he­lua,  sel­lais­ta, joka laa­jen­taa ymmär­rys­tä, ei kor­vaa sitä. Oppi­mi­sen yti­mes­sä on edel­leen ihmi­nen.

 

 

Jaa ja anna flown vir­ra­ta:

Kirjoittaja on tekoälyvalmentaja, oppimismuotoilija, palvelumuotoiliija
Johanna Riippi, Konsultointi Valkonen

LUE MYÖS

Arkis­toin­ti­la­ki uudis­tuu, uudis­tuu­ko kun­nan muis­ti­jär­jes­tel­mä ?

Kunnan toiminnassa syntyy joka päivä valtava määrä tietoa, erilaisia päätöksiä, sopimuksia, kauppakirjoja lausuntoja ja suunnitelmia. Mitä tiedolle tapahtuu sen jälkeen, kun asia on ratkaistu tai muutoin valmistunut käyttötarkoitukseensa? Hyvän toimeenpanon lisäksi...

Me pää­tim­me palaut­taa verk­ko­kurs­sit takai­sin suo­sioon

Ihmisten tavat työelämässä oppimiseen vaihtelevat. Ne vaihtelevat toisaalta alan, suuntausten ja tarjonnan mukaan, mutta myös erilaisten aikakausien tottumusten mukaan. Verkkokurssit ovat olleet viime vuosina yllättävänkin epämuodikkaita. Niitä on pidetty pahimmillaan...

Talous­kas­vua ei syn­ny ilman kun­tia

Julkisen talouden säästöistä on tullut suomalaisen talouskeskustelun hallitseva teema. Velkasuhteen korjaaminen ei kuitenkaan onnistu pelkillä säästöillä, vaan rinnalle tarvitaan talouskasvua. Sen aikaansaamisessa ei kunnilla näytä olevan mitään roolia. Odotamme vain,...

Verk­ko­kurs­sit ovat uudel­leen tääl­lä

Olemme päättäneet palauttaa verkkokurssien "suosion". Hetken aikaa elettiin kulttuuria, jossa oppimisen piti olla hyvin tehokasta. Puhuttiin mikro-oppimisesta. Nyt on kuitenkin palattu ajatukseen, jossa työssä tarvittava taito on nimenomaan syväymmärrys. Se erottaa...

Pää­tös­val­mis­te­lu on kun­ta­työn näky­mä­tön ja näky­vä ydin

Kuntien päätöksenteosta puhutaan usein päätösten lopputuloksen näkökulmasta eli sisällöllisessä mielessä. Ja niinhän sen julkisuudessa kuuluukin olla. Harvemmin pysähdytään sen työn äärelle, joka mahdollistaa nämä päätökset. Päätösvalmistelu on kuntatyön vaativimpia...

Etä­opis­ke­lus­sa löy­tyy jokai­sel­le sopi­va tapa oppia

Nykyään ei edes tarvitse todistaa erikseen sitä, että webinaarit ovat kätevä, taloudellinen, sujuva ja helppo tapa oppia uutta. Kaikki aiheet eivät taivu webinaariksi, mutta monet työelämän arkitaidot taipuvat. Webinaareissa kuulee asiantuntijoita ja ajankohtaisia...

Kun­tien väli­nen yhteis­työ – mör­kö vai mah­dol­li­suus?

Kuntien välinen yhteistyö herättää helposti ristiriitaisia tunteita. Toisille se näyttäytyy välttämättömänä keinona vastata ajan haasteisiin, toisille taas pakottavana rakenteena, joka vie päätöksentekoa kauemmas. Kuntien välinen yhteistyö voidaan kokea samaan aikaan...

Pää­tös­ten jul­kai­su ja lain­mu­kai­nen vies­tin­tä kun­nas­sa

Kun kunnissa tehdään virallisia päätöksiä, niin käytetään julkista valtaa. Päätösten julkaisu on osa oikeusturvaa, demokratiaa ja hyvää hallintoa. Lainmukainen päätösviestintä vahvistaa kuntalaisten luottamusta ja turvaa myös osallisuutta. Kunnan toiminnassa julkisuus...

Kir­jaa­mo­työ ja tie­don val­ta

Arjessa toistuvat sanonnat “tieto on valtaa”, “tieto lisää tuskaa” ja “järjestys on kaiken perusta” kuvaavat yllättävän hyvin myös kirjaamotyön ydintä. Kirjaamossa nämä lauseet muuttuvat käytännöksi. Tieto järjestetään, luokitellaan ja tietoa ohjataan niin, että se...