Pää­tös­val­mis­te­lu on kun­ta­työn näky­mä­tön ja näky­vä ydin

Kun­tien pää­tök­sen­teos­ta puhu­taan usein pää­tös­ten lop­pu­tu­lok­sen näkö­kul­mas­ta eli sisäl­löl­li­ses­sä mie­les­sä. Ja niin­hän sen jul­ki­suu­des­sa kuu­luu­kin olla. Har­vem­min pysäh­dy­tään sen työn äärel­le, joka mah­dol­lis­taa nämä pää­tök­set. Pää­tös­val­mis­te­lu on kun­ta­työn vaa­ti­vim­pia teh­tä­viä, vaik­ka se tapah­tuu suu­rel­ta osin jul­ki­sen huo­mion ulko­puo­lel­la. Se ei ole pelk­kää asia­kir­jo­jen laa­ti­mis­ta, vaan syväl­lis­tä har­kin­taa, jos­sa oikeu­del­li­set, talou­del­li­set, poliit­ti­set ja inhi­mil­li­set näkö­kul­mat ris­teä­vät. Pää­tök­sis­sä on usein kyse joko talou­del­li­ses­ti mer­kit­tä­vis­tä asiois­ta tai syväl­le ihmis­ten elä­mään vai­kut­ta­vis­ta rat­kai­suis­ta.

Par­haim­mil­laan pää­tös­val­mis­te­lu on innos­ta­va pro­ses­si, jos­sa pääs­tään kehit­tä­mään ja löy­tä­mään asiois­ta, se voi olla myös koko­nai­suu­den tasa­pai­not­ta­mis­ta. Val­mis­te­li­ja tun­nis­taa, miten yksit­täi­nen asia aset­tuu kun­nan stra­te­gi­aan, talous­ar­vioon ja lain­sää­dän­nön reu­naeh­toi­hin. Päät­tä­jät tuo­vat toi­mie­lin­pää­tök­siin myös poli­tiik­kaa. Val­mis­te­li­ja­na­kin  on hyväk­syt­tä­vä ja ymmär­ret­tä­vä pää­tök­sen­teon poliit­ti­nen luon­ne. Eri­lai­set arvot, int­res­sit ja tavoit­teet ovat läs­nä kun­nas­sa val­mis­tel­ta­vis­sa asiois­sa. Esit­te­li­jän ja val­mis­te­li­jan teh­tä­vä ei ole rat­kais­ta näi­tä ris­ti­rii­to­ja, vaan var­mis­taa har­kit­tu ja lail­li­nen pää­tök­sen­teon.

Syvim­mil­lään pää­tös­val­mis­te­lu on myös vaa­ti­vaa ajat­te­lu­työ­tä. Se vaa­tii kykyä enna­koi­da vai­ku­tuk­sia, tun­nis­taa ris­ke­jä ja arvioi­da vaih­toeh­to­jen seu­rauk­sia pit­käl­le tule­vai­suu­teen. Kun­ta­pää­tök­set teh­dään har­voin tyh­jiös­sä. Ne kyt­key­ty­vät hen­ki­lös­töön, kun­ta­lai­siin, pal­ve­lu­jär­jes­tel­miin ja toi­si­naan myös mui­hin viran­omai­siin. Val­mis­te­li­jan on hah­mo­tet­ta­va tämä koko­nai­suus ja tuo­ta­va se pää­tök­sen­te­ki­jöi­den käyt­töön sel­keäs­sä muo­dos­sa.

Lisäk­si pää­tös­val­mis­te­lu on kie­lel­li­ses­ti vaa­ti­vaa työ­tä. Asiat on kir­joi­tet­ta­va niin, että ne ovat juri­di­ses­ti täs­mäl­li­siä mut­ta samal­la ymmär­ret­tä­viä. Huo­no kie­li ei ole vain tyy­li­ky­sy­mys, vaan se hei­ken­tää pää­tök­sen­teon laa­tua ja lisää vir­he­ris­kiä. Sel­keäs­ti ja ymmär­ret­tä­väs­ti kir­joi­tet­tu pää­tös on osa hyvää hal­lin­toa ja ihmis­ten oikeus­tur­vaa.

Kun­tien val­mis­te­li­joi­den työs­sä yhdis­ty­vät asian­tun­ti­juus ja pal­ve­lu­teh­tä­vä. Val­mis­te­li­ja pal­ve­lee toi­mie­lin­pää­tök­ses­sä myös pää­tök­sen­te­ki­jöi­tä, mut­ta vii­me kädes­sä kun­ta­lai­sia. Tämä edel­lyt­tää eet­tis­tä sel­kä­ran­kaa: val­miut­ta tuo­da esiin myös epä­miel­lyt­tä­viä asioi­ta ja pidät­täy­tyä näen­näis­rat­kai­suis­ta.

Kun­tien pää­tös­val­mis­te­lu­työ ansait­si­si­kin pal­jon enem­män näky­vyyt­tä ja arvos­tus­ta. Ilman ammat­ti­tai­tois­ta val­mis­te­lua pää­tök­sen­te­ko muut­tuu sat­tu­man­va­rai­sek­si, ja luot­ta­mus hal­lin­toon mure­nee. Juu­ri val­mis­te­lus­sa pää­tök­sen­teon laa­tu lopul­ta raken­tuu tai jää raken­tu­mat­ta. Sik­si val­mis­te­lu onkin yhtä aikaa ulos­päin näky­mä­tön­tä ja näky­vää työ­tä.

Syven­nä osaa­mis­ta­si val­mis­te­lus­sa – tutus­tu verk­ko­kurs­siin:

Pää­tös­val­mis­te­li­jan verk­ko­kurs­si: laa­du­kas ja hyvin val­mis­tel­tu pää­tös 1.9.–30.9.