Miten tul­ki­ta jul­kis­ta talout­ta — entä kun­nan talout­ta?

Maan hal­li­tus poh­ti puo­li­vä­li­rii­hes­sään, miten saa­da jul­ki­nen talous tasa­pai­noon ja samal­la talous nousuun. Sel­vää on, että ilman talous­kas­vua tilan­ne ei kor­jaan­nu. Kyl­mä­nä suih­ku­na tuli tie­to, että jul­ki­syh­tei­sö­jen ali­jää­mä on 4,4 % / BKT , eli rei­lus­ti yli EU:n 3 %:n rajan. Äänen­pai­no­ja on kuul­tu myös sii­tä, että nyt on toi­mit­ta­va tai jou­dum­me tark­kai­lu­luo­kal­le ja ulko­puo­li­set tule­vat lait­ta­maan asiat tääl­lä kun­toon.

Miten tätä tuli­si tul­ki­ta, kun samal­la tie­däm­me, että monis­sa kun­nis­sa talou­den tila on koh­tuul­li­nen ja tasees­sa ker­ty­nyt­tä yli­jää­mää kuten kun­ta­sek­to­rin koko­nai­suu­des­sa­kin?

Tilas­to­kes­kus tote­aa tie­dot­tees­saan 22.4- ” Jul­ki­syh­tei­sö­jen ali­jää­mä oli 4,4 % suh­tees­sa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen vuon­na 2024. Jul­ki­syh­tei­sö­jen ali­jää­mä eli kan­san­ta­lou­den tilin­pi­don mukai­nen net­to­luo­ton­ot­to oli 12,2 mil­jar­dia euroa vuon­na 2024. Tilas­to­kes­kuk­sen Euros­ta­til­le rapor­toi­mien ennak­ko­tie­to­jen mukaan jul­ki­syh­tei­sö­jen rahoi­tus­a­se­ma heik­ke­ni 4,0 mil­jar­dil­la eurol­la edel­lis­vuo­des­ta. Vuo­teen 2023 ver­rat­tu­na val­tion­hal­lin­non ali­jää­mä syven­tyi ja pai­kal­lis­hal­lin­nos­sa rahoi­tus­a­se­man heik­ke­ne­mi­nen pysähtyi”…ja edel­leen

Jul­ki­syh­tei­sö­jen yli-/ali­jää­mäl­lä tar­koi­te­taan kan­san­ta­lou­den tilin­pi­don sek­to­ri­ti­lien mukais­ta net­to­luo­ton­an­toa/-ottoa, joka on koko­nais­tu­lo­jen ja koko­nais­me­no­jen ero­tus. Esi­mer­kik­si pai­kal­lis­hal­lin­non tapauk­ses­sa käsi­te poik­ke­aa sek­to­riin kuu­lu­vien kun­tien ja kun­tayh­ty­mien
tulos­las­kel­mien mukai­ses­ta tili­kau­den yli-/ali­jää­mäs­tä. Kes­kei­nen ero liit­tyy inves­toin­tei­hin, jot­ka kir­ja­taan kan­san­ta­lou­den tilin­pi­dos­sa menoik­si sel­lai­se­naan.

Kun­ta­ta­lous on yli­jää­mä – ja tasa­pai­no­ta­lout­ta, jos­sa mah­dol­li­nen ali­jää­mä on katet­ta­va suun­nit­te­lu­kau­del­la. Jos tähän ei kye­tä, saa­te­taan jou­tua ns. neu­vot­te­lu­me­net­te­lyyn.

Kun­nan talout­ta on vuo­des­ta 1997 alkaen toteu­tet­tu lii­ke­kir­jan­pi­don käsit­tein- tili­kau­den tulos ilmai­see, mitä on jää­nyt vii­van alle. Vii­me vuon­na tulos kun­ta­sek­to­rin koko­nai­suu­des­sa oli noin 1,1 mil­jar­dia yli­jää­mäi­nen. Kun­tien tasei­siin ker­ty­nyt­tä yli­jää­mää on jo rei­lut 16 mil­jar­dia. Täs­tä tosin noin puo­let on Hel­sin­gin tasees­sa. Erot kun­tien kes­ken ovat­kin suu­ret. Muu­ta­maa poik­keus­vuot­ta lukuun otta­mat­ta kun­ta­ta­lous KOKO­NAI­SUU­TE­NA onkin ollut lii­ke­kir­jan­pi­don ter­mein yli­jää­mäi­nen mut­ta toi­min­nan ja inves­toin­tien raha­vir­ral­la mitat­tu­na ali­jää­mäi­nen.  Juu­ri tämä käsi­te onkin lan­see­rat­tu kuvaa­maan mah­dol­li­sim­man hyvin kan­san­ta­lou­den tilin­pi­don mukais­ta net­to­luo­ton­an­toa.

Toi­min­nan ja inves­toin­tien raha­vir­ta tulok­sen avul­la voi­daan seu­ra­ta ensi­si­jai­ses­ti inves­toin­tien oma­ra­hoi­tuk­sen toteu­tu­mis­ta. Oma­ra­hoi­tus­vaa­ti­mus täyt­tyy, jos ker­ty­mä vii­mek­si päät­ty­nee­nä tilin­pää­tös­vuon­na on posi­tii­vi­nen eli että tulo­ra­hoi­tuk­sel­la voi­daan rahoit­taa inves­toin­nit. Se ei kui­ten­kaan ole sama asia kuin kun­ta­ta­lou­den ali­jää­mä.

Kun käsit­teet ovat eri­lai­set, niin myös tul­kin­to­jen pitäi­si olla. Näin ei kui­ten­kaan teh­dä, vaan val­tion kai­kil­la mit­ta­reil­la ali­jää­mäi­nen talous rin­nas­te­taan koko­nai­suu­te­na yli­jää­mäi­seen kun­ta­ta­lou­teen.

Talou­den tul­kin­nat osin han­ka­lia, kun eri­lai­set käsit­teet mene­vät usein sekai­sin. Puhu­taan ”ali­jää­mäs­tä” kysy­mät­tä, mitä sil­lä tar­koi­te­taan- onko val­tion vai kun­tien ali­jää­mä? — entä koko jul­ki­sen talou­den- jos eri­lai­set, niin mik­si?

Kun­nan oman talou­den tul­kin­ta on tätä­kin haas­ta­vam­paa. Tun­nus­lu­ku­ja riit­tää joka läh­töön ja kun mukaan ote­taan vie­lä kon­ser­ni ja yhtiöit­tä­mi­set, niin tul­kin­nat mones­ti hyvin han­ka­lia ja vaa­ti­vat moni­puo­li­sen ‑usein ulko­puo­li­sen tar­kas­te­lun.