Mik­si äänes­tän?

Vaa­leis­sa on eri­lai­sia kiin­nos­tuk­sen koh­tei­ta. Luon­nol­li­ses­ti kiin­nos­ta­vin­ta on se, ket­kä vali­taan päät­tä­mään yhtei­sis­tä asiois­tam­me ja min­kä­lai­sil­la ohjel­mil­la. Kiin­nos­ta­vaa on myös seu­ra­ta, mikä on demo­kra­tian tila äänes­ty­sak­tii­vi­suu­den valos­sa.

Kor­keim­mil­laan äänes­tys­pro­sent­ti on ollut vuo­den 1964 kun­ta­vaa­leis­sa, 79,4 %. Vii­me vaa­leis­sa äänes­ty­sak­tii­vi­suus kun­ta­vaa­leis­sa oli mata­lin vuo­den 1945 vaa­lien jäl­keen, vaa­leis­sa äänes­ti 55,1 pro­sent­tia äänioi­keu­te­tuis­ta. Alue­vaa­lit ovat jär­jes­tyk­ses­sään toi­set. Vuo­den 2022 alue­vaa­leis­sa äänioi­keut­taan käyt­ti 47,5%.

Maa­il­man myl­ler­ryk­ses­sä kan­sa­lais­ten edus­tuk­sel­li­sel­le demo­kra­tial­le huo­maa anta­van­sa entis­tä­kin suu­rem­man arvon. Vapaat vaa­lit, jois­sa kan­sa­lai­set voi­vat aset­taa ehdok­kaan­sa niin kuin halua­vat ja saa­vat äänes­tää niin kuin halua­vat, on kal­li­sar­voi­nen asia. Asian­ti­la on itses­tään sel­vä Suo­mes­sa. Vaih­toeh­dot eivät ole kiin­nos­ta­via. Pyr­ki­mys­tä demo­kra­tioi­den toi­min­ta­mal­lien muut­ta­mi­seen näyt­tää maa­il­mal­la ole­van. Vaih­toeh­dot eivät hou­ku­ta Suo­mes­sa, ollaan sii­tä tyy­ty­väi­siä.

Suo­ma­lai­sen demo­kra­tian juu­ret ovat syväl­lä ja ulot­tu­vat kau­as Ruot­sin val­lan aikaan. Aikaan 1200-luvun lopul­ta läh­tien, kun myös suo­ma­lai­set sai­vat edus­ta­jan­sa Moran kivil­le valit­se­maan kunin­gas­ta sil­loi­sen demo­kra­tia­käy­tän­nön mukaan. Demo­kra­tian sisäl­tö on vuo­si­sa­to­jen saa­tos­sa muut­tu­nut, kehit­ty­nyt. Kun­nis­ta ja nii­den perin­tö­nä myös hyvin­voin­tia­lueis­ta on tul­lut eri­tyi­ses­ti toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen maa­il­man moni­puo­li­sin­ta pal­ve­lu­va­li­koi­maa jär­jes­tä­vä ja tar­joa­va vero­ra­hoit­tei­nen toi­mi­ja. Kun­tien jär­jes­tä­mis- ja kus­tan­nus­vas­tuul­la on oppi­lail­le mak­su­ton perus- ja toi­sen asteen kou­lu­tus. Oppi­lail­la on vas­ta­vuo­roi­ses­ti oppi­vel­vol­li­suus. Tämä molem­min­puo­li­nen vel­voi­te on tär­keä ja vält­tä­mä­tön tasa-arvoa raken­ta­va teki­jä. Pal­ve­lu­tuo­tan­non jär­jes­tä­mi­sen ja tuot­ta­mi­sen ohel­la kun­nat käyt­tä­vät myös tär­ke­ää yksi­puo­lis­ta jul­kis­ta val­taa, kun ne päät­täes­sään kaa­vois­ta mää­rit­tä­vät yhdys­kun­ta­ra­ken­tei­den (asu­mi­nen, elin­kei­no­ra­ken­ne) suun­nan. Näis­tä vas­tuis­ta hyvä huo­len­pi­to on tär­keä teh­tä­vä myös tule­vil­le päät­tä­jil­le.

Yksi­tyi­sen pal­ve­lun­tuo­tan­to­sek­to­rin mer­ki­tys pal­ve­lu­tuo­tan­nos­sa on kas­va­nut ja kas­vaa. Myös tämä kehi­tys ja sen hal­lin­ta aset­ta­vat osaa­mis­vaa­tei­ta sekä kun­tien että hyvin­voin­tia­luei­den päät­tä­jil­le. Suju­van yhteis­työn mer­ki­tys ja tavoi­te ja suju­van yhteis­työn orga­ni­soin­nin mer­ki­tys on kas­va­nut. Digi­taa­lis­ten apu­vä­li­nei­den (ohjel­mis­tot teko­ä­ly mukaan luet­tu­na, lait­teet, ver­kot) hyö­dyn­tä­mi­nen sekä täs­sä työs­sä että nii­den anta­mien uusien mah­dol­li­suuk­sien tun­nis­ta­mi­ses­sa, omak­su­mi­ses­sa ja hyö­dyn­tä­mi­ses­sä on uusien päät­tä­jien vas­tuul­la.

Väes­tö­ra­ken­ne on moni­nais­tu­nut ja moni­nais­tuu. Tämän kehi­tyk­sen hal­lin­ta sekä kou­luis­sa, sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­los­sa että yhdys­kun­ta- ja asu­mis­ra­ken­teen kehit­tä­mi­ses­sä on uusil­le päät­tä­jil­le vaa­ti­va teh­tä­vä. Menes­tys­tä tule­vai­suu­des­sa­kin tavoit­te­le­va Suo­mi on kehi­tys­tä hal­li­tes­saan suvait­se­vai­nen. Äänes­tys­pas­sii­vi­suu­den lisään­ty­mi­nen on huo­les­tut­ta­va asia. Hyvin­voin­nin kas­vu ja äänes­ty­sak­tii­vi­suus eivät ole kor­re­loi­neet kes­ke­nään. Dilem­ma on, mik­si eivät.

Mik­si aion men­nä äänes­tä­mään? Äänes­tä­mäl­lä vapais­sa vaa­leis­sa vaa­lin osal­ta­ni arvos­ta­maa­ni demo­kra­ti­aa ja annan tuke­ni valit­ta­vil­le kun­ta- ja alue­ta­son päät­tä­jil­le suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan edel­leen kehit­tä­mi­ses­sä hei­dän vas­tuul­leen kuu­lu­vis­sa teh­tä­vis­sä, mei­dän kaik­kien suo­ma­lais­ten hyväk­si.

Äänes­tä sinä­kin!