Kun­ta­la­ki kon­ser­ni­joh­ta­mis­ta tuke­mas­sa! Entä eriy­ty­mis­ke­hi­tys­tä estä­mäs­sä?

Jos kym­me­nen vuo­den ikäi­ses­tä kun­ta­lais­ta nos­taa huip­pu­koh­tia, niin kun­ta­konserninsäännöskoko­nai­suus on sel­lai­nen. Vuoden 1995 kun­ta­lais­sa tun­nis­tet­tiin kon­ser­ni­ta­se ja nos­tet­tiin omis­ta­jaoh­jauksen ituna eri orga­ni­saa­tiois­sa ole­vien kun­nan edus­ta­jien ohjeis­ta­minen. Vuon­na 2017lakiin teh­tiin muu­tok­sia lisäämäl­lä säännökset kon­ser­ni­joh­dosta, kon­ser­ni­ti­lin­pää­tök­ses­tä ja tytä­ryh­tei­sön tie­don­an­to­vel­vol­li­suudes­ta. Valtuus­ton teh­tä­väk­si tuli päät­tää kun­nan ja kun­ta­kon­ser­nin toi­min­nan ja talou­den kes­kei­sis­tä tavoit­teis­ta sekä kon­ser­nioh­jauk­sen peri­aat­teis­ta.

Vuoden 2015 kun­talain sään­nös lis­ta­si omis­tajaoh­jauksen toi­men­pi­teitä, joil­la omis­ta­ja myö­tä­vai­kuttaa yri­tyk­sen ja muun yhtei­sön hal­lin­toon ja toi­min­taan. Lain mukaan konser­ni­joh­to vas­taa kun­ta­kon­ser­nin omis­ta­jaoh­jauk­sen toteut­ta­mi­ses­ta ja kon­ser­ni­val­von­nan jär­jes­tä­mi­ses­tä. Tytä­ryh­tei­sö­jen omis­ta­jaoh­jauk­sel­la kon­ser­ni­joh­to var­mis­taa kun­ta­kon­ser­nin koko­nai­sedun, jolle raa­mit on mää­ri­tel­ty omis­ta­ja­po­li­tiikassa ja täs­men­net­ty talousarvion kun­ta­kon­ser­nin toi­min­nan ja talou­den tavoit­teis­sa. Kai­ken lisäk­si lais­sa kon­ser­nioh­je mää­rät­tiin pakol­li­sek­si ja sen vähim­mäis­sisältö mää­ri­tel­tiin.

Kunnil­la on lähes 2000 tytä­ryh­tei­söä ja yli 800 osak­kuusyh­tei­söä, yhtei­söis­tä val­tao­sa osa­keyh­tiöi­tä. Konserni­ra­ken­teet kui­ten­kin poik­kea­vat merkittä­väs­ti toi­sis­taan, suuressakau­pun­gis­sa voi olla kym­me­niä tytä­ryh­tei­sö­jä, osa mark­ki­noil­la toi­mi­via, pienessä kun­nas­sa ehkä vain kiin­teis­töyh­tiö. Kun­talaki teki erit­täin tär­keän omis­ta­jaoh­jauslin­jauk­sen: yhtei­sön halli­tuk­sen kokoon­pa­nos­sa on otet­ta­va huo­mioon sen toi­mia­lan edel­lyt­tä­mä riit­tä­vä talou­den ja lii­ke­toi­min­nan asian­tun­te­mus. Lisäk­si konser­nioh­jees­sa on mää­ri­tel­tä­vä kun­nan tytä­ryh­tei­sö­jen hal­li­tus­ten kokoon­pa­nos­ta ja nimit­tä­mi­ses­tä. Kymmenen vuot­ta sit­ten osa­keyh­tiöi­den­kin hal­li­tus­jä­sen­tennimittä­mises­sä jäl­ji­tel­tiin kun­nan toi­mie­lin­ten jäsenvalintatapaa, vaikka kuntalaissa sääde­tyttoi­mielinjä­senen ja osa­keyh­tiö­laissa mää­ri­tel­lyt hal­li­tus­jä­senen vas­tuut ero­va­vat mer­kit­tä­väs­titoi­sis­taan.

Nykyisin konser­nioh­jeisiin on kir­jat­tu kun­ta­lakia täy­den­tä­viä hal­li­tus­jä­sen­ten asian­tuntemuk­sen kri­teerei­tä ja jois­sa­kin kun­nis­sa on erik­seen märi­tel­ty yhtei­sön tar­peen mukais­ta asian­tun­te­musta.Hal­li­tus­ko­koon­pa­nos­sa asian­tun­te­muk­sen moni­puo­li­suus on olen­nai­sin­ta ja siten jäse­neh­dok­kaan puo­lue­taus­ta ei ole este eikä hal­li­tusam­mat­ti­lai­nen ole lopul­li­nen rat­kai­su.  Vie­lä kui­ten­kin kun­nan toi­mie­lin­ten valin­ta­käy­tän­nöt kum­mit­te­le­vat hal­li­tus­jä­sen­ten valinnois­sa, mut­ta myön­tei­nen muu­tos on tapah­tu­nut vain kah­des­sa kun­ta­vaa­li­kau­des­sa. Kun­talain mukaista kon­ser­ni­joh­ta­mis­ta oli har­joi­tet­tu kunnis­sa jo ennen 2015 lakia­kin, mut­ta laki­vel­voit­ta­vuus on tuupannut päät­tä­jiä tar­vit­ta­viin muu­tok­siin ja avit­ta­nut kon­ser­ni­joh­don teke­mää kehit­tä­mis­työ­tä.

Sote­siir­to 2023 kun­nil­ta oli kun­nalli­sen val­lan ja teh­tä­vien suu­ri para­digmamuu­tos. Kaupun­kien ja maa­lais­kun­tien 160 vuo­ti­ses­sa his­to­rias­sa ensim­mäi­sen kerran kun­nan teh­tä­viä supis­tet­tiinradi­kaa­lis­ti, bis­nes puolitet­tiin ja ydin­pal­ve­luk­si jäi ope­tus. Samaan aikaan toimin­taym­pä­ris­tön voi­mak­kaissa muu­tok­sis­sa kuntakenttä eriy­tyy kiih­ty­väl­lä vauh­dil­la. Muu­toksen aurin­koi­sel­la puo­lel­la ovat muu­ta­mat lii­kun­ta- ja kult­tuuriaree­noi­ta raken­ta­vat lap­si­rik­kaat kasvu­kau­pungit ja nii­hin lii­mau­tu­neet asuin­kun­nat. Samaan aikaan muutok­sen var­jo­puolelle siir­tyy lisään­ty­vä mää­rätyhjiä kiin­teis­töjä pur­kavia lap­si­köyhiä ikäih­mis­ten kuntia.

Molem­mas­ta mega­muu­tok­ses­ta herää kysy­mys, elävät­kö kun­ta­la­ki ja jär­jes­tä­mis­vas­tuitamää­rit­te­le­vä lain­sää­dän­tö enää reaa­li­maa­il­mas­sa? Entä perus­tus­la­ki, toteu­tuuko kan­sa­lais­ten yhden­ver­tai­suus ja perusopetusoi­keus ja lisäk­si iskevät­kö muu­tok­set särö­jä kun­ta­lais­tenitse­hal­lin­non peruskiviin?

Eriy­ty­mis­ke­hi­tyk­sen ongel­mien rat­kaisuksi on nos­tet­tu kun­tien eriyt­tä­mi­nen lain­sää­dän­nöl­lä. Paluueril­lisiin kun­ta­lakei­hin ei lie­ne rat­kai­su kun­ta­ken­tän segre­gaa­tioon hal­lin­taan, yhte­näis­la­ki ja ylei­nen toi­miala toi­mi­vat teh­tä­vis­tä riip­pu­mat­ta. Kor­jaus­sar­ja löy­tyy jär­jes­tä­mis­vastuidenmuu­tok­sis­ta eri­tyis­lain­sää­dän­nös­sä, kes­kiös­sä var­hais­kas­va­tus­laki ja perus­o­pe­tus­laki. Kuntien uuttapal­ve­lu­jär­jes­tys­tä ei luo­da yksit­täi­sil­lä vapaa­eh­toiskokei­luil­la, vaan tar­vitaan valtion tahto ja laki, esi­mer­kik­si Las­ten­Pa­ras-pui­te­laki. Van­han Parasso­ten kal­vot voi­si kai­vaa arkis­tos­ta, väes­tö­kri­teerivaihdet­tai­siin las­ten mää­räksi, mut­ta valintapak­ko­na edel­leen iki­liik­ku­ja eli kun­ta­lii­tos tai yhteis­työ.Tar­jol­la on myös kol­mas tie, jon­ka kuntaken­tän uusmuo­toi­lu rai­va­si. Palve­lu­haas­tekunnis­tavoitai­siin ope­tus­pal­ve­lu­taak­ka­kin siir­tää maa­kun­taan soten sii­vel­le ja samal­la kipata kus­tan­nuk­set val­tiol­le, bonuk­se­na hori­son­taa­li­sen inte­graa­tion optio.

Lain­sää­dän­tö on yleen­sä enem­män toteu­tu­nei­siin muu­tok­siin rea­goin­tia kuin tule­vai­suut­ta enna­koi­vaa. Mut­ta on aina­kin yksi pie­ni poik­keus. Vuoden 1975 kun­ta­la­ki pois­ti vir­ka­mie­het ja luot­ta­mus­mie­het. Siten se tuli ennusta­neek­si jo puo­li vuo­si­sa­taa aiem­min Meetoo-maa­il­maa. Kaik­kieivät kui­ten­kaan rea­goi jäl­ki­kä­teen­kään, valtio hyväk­syy vain mie­het, samoin ay-orga­ni­saa­tiot,eivät­kä leh­ti­mie­het­kään ole oppi­neet kir­joit­ta­maan sanaa viran­hal­ti­ja.

Eri vuo­si­kym­men­ten kun­ta­lait ovat toi­mi­neet tulok­sel­li­ses­ti eri­lai­sis­sa kun­nis­sa, joten mal­lia voi­sipeu­kut­taa jat­koon riip­pu­mat­ta kun­tien teh­tävien eriyt­tä­mi­ses­tä ja jär­jes­tä­mis­vas­tuiden uudel­leenjaos­ta. Lain perus­tar­koi­tuk­sek­si sopii edel­leen­kin: edel­ly­tys­ten luo­mi­nen kun­nan asuk­kai­den itse­hal­lin­toon sekä osal­lis­tu­mis- ja vai­kut­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sien toteu­tu­mi­seen kun­nan toi­min­nas­sa. Kui­ten­kin kun­ta­lain sisäl­lön uudis­ta­mi­nen on hyvin­kin tar­peen. Laki on raken­net­tu pit­käl­ti entis­ten pääl­le ja on rön­syi­le­vän pykä­lä­ri­kas. Lain pet­raa­mi­sen tee­mana voi­si ollanor­min­purku, nor­mi­tal­kootkin tar­vit­see tava­raa. Homma hoi­det­tai­siin pois­ta­mal­la infor­ma­tii­vi­sia pykä­liä ja proo­sal­li­sia ope­tustekste­jä, myös sel­keyt­tä­mäl­lä toi­mi­via ohjaussään­nök­siä. Sitten selkolain nou­dat­ta­mi­ses­sa luo­tet­tai­siin itse­hal­lin­nol­lisen kun­nan kyvyk­kyyk­siin ja hal­lin­to­lainmukai­seen hyvään hal­lin­to­ta­paan. Jos joku toi­mi­ja eksyy kapeal­ta lail­li­suus­po­lul­ta, niin nor­maa­liin toi­min­taan palaa­misen var­mis­tavat kun­tien val­vonnan eri ele­men­tit oikai­su- ja vali­tusjär­jes­tel­mis­tätalou­den ja hal­lin­non krii­simenet­telyihin.