Data on arvokasta, mutta se on vain raaka-ainetta. Irrallisena se ei kerro mitään. Tieto syntyy vasta, kun datalle annetaan konteksti. Mutta pelkkä tietokaan ei vielä riitä. Tiedolla johtaminen ei saa tarkoittaa sitä, että lukuja tai liikennevalomittareita tuijotetaan sokeasti ja unohdetaan päätöksenteon inhimillinen ja strateginen puoli.
Aihetta paljon tutkineen professori Jennifer Rowleyn julkaisut aiheesta kuvaavat hyvin, miksi data ei yksin riitä. Jos haluamme ymmärtää ja ennakoida, meidän on noustava pelkästä informaation käsittelystä älykkyyden ja viisaudenkin tasolle. On kyettävä hahmottamaan kokonaisuuksia, tunnistamaan syy-seuraussuhteita ja arvioimaan, mitä systeemisiä muutoksia tarvitaan parempiin lopputuloksiin.
Tässä kohtaa monella organisaatiolla menee pieleen. Aika, uskallus tai ymmärrys ei riitä. Se, että kaikki eivät olekaan ykkösiä ja nollia, saattaa pelottaa ja jopa ahdistaa. Datan kerääminen ja analysointi on vielä helposti käsitettävissä ja usein jopa toteutettavissakin, mutta ymmärryksen ja viisauden kehittäminen vaatii enemmän. Vaikkapa kokemattomuuttaan tai kiireessään johtajat tuudittautuvat mittareihin ja raportteihin, ikään kuin ne takaisivat paremmat päätökset. Pahimmillaan data ei johda ihmistä, vaan ihminen suorastaan alistuu passiivisesti datan vietäväksi. Yksinkertaiset mittarit sopivat yksinkertaisille ihmisille – meillä on lupa odottaa jokaiselta enemmän.
Mielenkiintoista on, että tutkimusten mukaan kokeneet johtajat pärjäävät erittäin hyvin intuitiivisella päätöksenteolla. Heillä on kykyä hahmottaa kokonaisuuksia ja luottaa kokemukseen. Tämä ei tarkoita, että data olisi turhaa – päinvastoin. Datapankki on erinomainen työkalu, mutta ei itse tarkoitus. Pelkkä intuitio voi tehdä kaikesta poukkoilevaa ja päämäärätöntä ”luovaa hulluutta”, mutta intuitio yhdistettynä riittävään ja analysoituun tietoon voi synnyttää innovaatioita ja parempaa johtamista.
Todellinen tiedolla johtaminen ei tarkoita taulukkolaskentaohjelmien palvomista, vaan sitä, että data ja analyysi tukevat laajempaa ymmärrystä. Pelkkä datan mittaaminen ja tarkastelu ei luo kilpailuetua, se luo sääntelyä, säädöksiä, epäluuloakin. Älykkyys ja viisaus ovat todellisen kilpailuedun perustekijät johdossa ja koko organisaatiossa.
Jos haluamme tehdä työmme paremmin, meidän on siirryttävä pois pelkistä numeroista ja luvuista ja uskallettava käyttää myös kokemusta, näkemystä ja kokonaisvaltaista ymmärrystä. Datan aika ei ole ohi, mutta data ei voi olla kaikki. Osaamisella, koulutuksella ja sivistyksellä on oltava arvonsa. On aika uskaltaa tuoda järki takaisin johtamiskeskusteluun.
