Generic selectors
Vain tarkat vastaavuudet
Etsi vain otsikoista
Etsi sisältöteksteistä
Post Type Selectors

Busi­ness & Mind — molem­pi parem­pi!

Sari Vaajanen-Ärrälä

Minä niin nautin sparraustyöstäni yrittäjien ja johtajien parissa. Saan olla busineksen sykkeessä ja kiemuroissa mukana solmuja aukaisten ja tietä silottaen kohti yhdessä määriteltyä määränpäätä. Pystyn ottamaan matkan varrella kokemusrepustani konkreettisia hyväksi todettuja eväitä, joiden turvin sparrattava johtaja pääsee hyvin etenemään urallaan. Olen uskottava busineksen vertaistuki ja elävä esimerkki, johon pystyy samaistumaan. Osaan kuunnella kaikilla aisteillani ja olla läsnä toiselle ihmiselle hänen asioidensa äärellä. Täydessä avoimuudessa ja luottamuksessa.

Mehi­läi­sen työ­elä­mä­ky­se­lyn mukaan JOPA 67 % joh­ta­jis­ta kokee itsel­le ase­te­tut vaa­ti­muk­set mah­dot­to­mik­si. Aamu­leh­des­sä 15.10.2025 Työ­ter­veys­lai­tok­sen psy­ko­lo­gi ja psy­ko­lo­gian toh­to­ri Annii­na Vir­ta­nen ker­too karua totuut­ta esi­hen­ki­löi­den työs­tä ja kuor­mas­ta: hei­dän pitää joh­taa ja kehit­tää itse työ­tä, kuun­nel­la ja kehit­tää tii­miä — ja samal­la rat­koa työn­te­ki­jöi­den elä­män sol­mu­ja. Kun jat­ku­vas­ti kan­taa myös mui­den mur­hei­ta, sii­nä lopul­ta uupuu, jos ei osaa vetää rajo­ja tai joh­taa itse itse­ään.

Toi­saal­ta jos­sain oli tut­kit­tu, että kun joh­ta­mi­seen on saa­nut kout­saus­ta ja tukea, niin stres­si­ta­sot las­kee (20%), hyvin­voin­ti lisään­tyy (30%), tuot­ta­vuus lisään­tyy (15%).

Men­to­roin­ti tai spar­raus on mie­les­tä­ni itses­tä huol­ta pitä­mis­tä par­haim­mil­laan: oma itse­tun­te­mus ja ener­gia lisään­tyy, joh­ta­mi­nen ja vuo­ro­vai­ku­tus para­nee, pai­neen­sie­to­ky­ky ja tun­tei­den sää­te­ly para­nee. Puhu­mat­ta­kaan, että busi­ness para­nee, kun kir­kas­te­taan yhdes­sä Tavoit­teet ja mää­ri­tel­lään aske­let eteen­päin sekä lyhyel­lä että pit­käl­lä täh­täyk­sel­lä. Ja on joku, joka muis­taa, mitä on sovit­tu ja jol­le pitää hyväs­sä hen­ges­sä “rapor­toi­da” omat aikaan­saa­mi­set pala­ve­rien välil­lä.

Tuu­li Taru­kan­nel, Hal­lin­toa­ka­te­mian perus­ta­ja ja toi­mi­tus­joh­ta­ja, on mal­li­kas esi­merk­ki, miten yhteis­työ kan­taa hedel­mää ja vie maa­liin saak­ka. Tuu­li aina myös toteut­ti ja toi­mi, kuten oltiin kes­kus­tel­tu pala­ve­rien välis­sä ja sik­si asiat ete­ni­vät riva­kas­ti. Hal­lin­toa­ka­te­mias­sa oltiin jo pit­käl­lä kou­lu­tus­ten digi­ta­li­soin­nis­sa, kun koro­na iski yllät­täin ja aiheut­ti vie­lä lisä­buus­tin busi­nek­sen uudel­leen raken­ta­mi­sel­le.

Miten spar­raus­työ sit­ten käy­tän­nös­sä tapah­tuu? Antaa Tuu­lin ker­toa sii­tä lisää.

“Minul­la oli muu­ta­mia haas­tei­ta yri­tyk­sen pyö­rit­tä­mi­ses­sä, kuten yksi­näi­syys ja se, että olin raken­ta­nut asioi­ta lii­an yrit­tä­jä­läh­töi­ses­ti. Olin siis tyy­pil­li­seen pie­ny­rit­tä­jän tapaan itse estee­nä yri­tyk­sen laa­jen­tu­mi­sel­le. Ase­tan omal­le teke­mi­sel­le­ni kor­keat laa­tu­vaa­ti­muk­set ja en mene nuk­ku­maan ennen kuin olen tyy­ty­väi­nen lop­pu­tu­lok­seen. Työn­te­ki­jä läh­töi­ses­sä työ­elä­mäs­sä täl­lais­ta sitou­tu­mis­ta ei muil­ta ihmi­sil­tä voi vaa­tia. Näin siis pää­sin taval­laan jopa hel­pom­mal­la teke­mäl­lä hyvin pal­jon asioi­ta itse ja pitä­mäl­lä ne omis­sa käsis­sä­ni. Otin Sariin yhteyt­tä, kun halusin ryh­dis­tää hal­li­tus­työs­ken­te­lyä. Jo ensim­mäi­ses­sä pala­ve­ris­sa havait­sin, ettei var­si­nai­nen tar­ve ollut sii­nä, vaan toi­sen­lai­ses­sa yri­tyk­sen kehit­tä­mi­ses­sä.

Läh­dim­me yhteis­työ­hön kuu­kausit­tai­sel­la tapaa­mi­sel­la. Vähi­tel­len, kun kes­kus­te­lu­jen myö­tä aloim­me löy­tää juu­ri minun tulos­ta­voit­teel­li­sel­le luon­teel­le­ni sopi­van tavan toi­mia, kehi­tim­me hyvän kon­sep­tin. Sari oli huo­lis­saan jak­sa­mi­ses­ta­ni (minä en tuol­loin ollut, olin­han pelk­kää teräs­tä ja suo­ma­lais­ta sisua, kuten kaik­ki yrit­tä­jät täs­sä maas­sa  😀 ), joten kehi­tim­me kon­sep­tin, jos­sa ensin jutel­tiin ja syö­tiin lou­nas. Noi­hin aikoi­hin se saat­toi olla lähes ainoa kuu­kau­den ravit­se­va oikea ruo­ka­ni. Sen jäl­keen kävel­tiin toi­nen tun­ti ja ase­tet­tiin seu­raa­vaa kuu­kaut­ta var­ten yri­tyk­seen liit­ty­vä tavoi­te ja itsee­ni liit­ty­vä tavoi­te. Pidin tuol­lais­ta oman navan ympä­ril­lä pyö­ri­mis­tä ehkä vähän lii­an itse­kes­kei­se­nä, mut­ta Sari sai minut usko­maan sii­hen. Ja hyvä niin.

Kään­ne­koh­ta oli ehkä eräs vuo­ro­kausi. Minä olin läh­te­nyt kou­lut­ta­maan kesä­ren­kail­la. Isä­ni pyy­si, että pysäh­dyn Jyväs­ky­lään ja ajam­me yhdes­sä kou­lu­tuk­seen, jot­ta saan osal­le mat­kaa seu­raa. Olin tosi kii­tol­li­nen, kun sain autos­sa mon­ta tun­tia teh­dä töi­tä isä­ni ajaes­sa eli “samal­la ajal­la” lisää suo­rit­tei­ta. Yöl­lä kotiin­päin ajaes­sam­me tuli kova lumi­sa­de ja istuim­me leväh­dys­pai­kal­la pimeäs­sä kesä­ren­kail­la. Jäin yök­si van­hem­pien luok­se ja olin niin väsy­nyt, että nukuin maton alla, kun luu­lin sitä pimeäs­sä pei­tok­si. Aamul­la jat­koin mat­kaa kotiin ja sain mat­kal­la mon­ta puhe­lua teke­mät­tö­mis­tä asiois­ta ja huo­nois­ta uuti­sis­ta. Olin sopi­nut päi­väl­le myös yhden Sarin aset­ta­man tavoit­teen: käy hie­ro­jal­la ja havait­se, ettei maa­il­ma romah­da sil­lä aikaa. Mie­tin, että kyl­lä­hän se romah­taa, kun se ker­ran romah­te­lee sil­loin­kin, kun ajan autol­la. Olin lähes perua ajan, mut­ten halun­nut tuot­taa Saril­le pet­ty­mys­tä. Menin hie­ro­jal­le ja maa­il­ma ei romah­ta­nut. Itse asias­sa maa­il­ma­ni valais­tui: ei kipe­ää sel­kää, ei pääs­sä pyö­ri­vää samaa kelaa sen yhden hie­ron­ta­tun­nin aika­na. Vain iha­nat kädet, iha­na tuok­su ja musiik­ki. Sii­nä koh­das­sa tajusin, että kaik­ki mis­tä Sari on puhu­nut toi­mii juu­ri siten. Itsen­sä on pidet­tä­vä kun­nos­sa, niin yri­tys­kin pysyy kun­nos­sa. Sen ei tar­vit­se tar­koit­taa itse­käs­tä kes­ken pala­ve­ris­ta har­ras­tuk­siin pois­tu­mis­ta, vaan se voi olla pie­ni etu­kä­teen ajois­sa suun­ni­tel­tu kalen­te­riin mer­kit­ty nor­maa­li het­ki kuor­mi­tuk­sen kes­kel­lä. Het­ki, jon­ka jäl­keen aivot toi­mi­vat taas parem­min.

Yri­tyk­seen ja yrit­tä­mi­seen liit­ty­viä tavoit­tei­ta ase­tim­me myös pal­jon. Samal­la vaka­vuu­del­la suo­ri­tin myös näi­tä asioi­ta. Kun saa kes­kus­tel­la ulko­puo­li­sen ihmi­sen kans­sa, jol­la ei ole hen­ki­lö­koh­tais­ta agen­daa, saa asiat parem­min jäsen­net­tyä. Usein kes­kus­te­lun jäl­keen se rat­kai­su löy­tyi itsel­tä­ni ja oli yksin­ker­tai­sem­pi kuin oli­sin edes aja­tel­lut. Nyky­ään onkin hyvä, jos mei­naan liu­kua tuo­hon suo­rit­ta­mi­sen louk­kuun, voin ja osaan käsi­tel­lä sitä. Edel­leen on muka­va lou­nas­taa Sarin kans­sa, mut­ta nyt sii­hen liit­tyy enem­män­kin vakau­den yllä­pi­tä­mi­nen kuin kuo­pas­ta nouse­mi­nen.”

Kii­tos Tuu­li avaa­vas­ta yhtei­ses­tä tari­nan­pät­käs­täm­me, jos­sa ydin­point­ti­na on juu­ri­kin se, että SEKÄ busi­ness ETTÄ oma mie­li on syy­tä pitää kirk­kaa­na. Nii­tä hoi­de­taan ja kehi­te­tään vain eri meto­dein. Ilman tois­ta ei ole tois­ta.

Onko Sinul­la joku, jon­ka kans­sa käy­dä luot­ta­muk­sel­lis­ta kes­kus­te­lua juu­ri omis­ta tär­keis­tä asiois­ta­si? Olet­ko pysäh­ty­nyt itse­si äärel­le? Se kan­nat­taa teh­dä. Olet oman elä­mä­si tär­kein asia­kas.

Jaa ja anna flown vir­ra­ta:

Sari Vaajanen-Ärrälä

Pk-yritysten kokemusasiantuntija

KTM, HHJ PJ, NLP Practitioner

LUE MYÖS

Arkis­toin­ti­la­ki uudis­tuu, uudis­tuu­ko kun­nan muis­ti­jär­jes­tel­mä ?

Kunnan toiminnassa syntyy joka päivä valtava määrä tietoa, erilaisia päätöksiä, sopimuksia, kauppakirjoja lausuntoja ja suunnitelmia. Mitä tiedolle tapahtuu sen jälkeen, kun asia on ratkaistu tai muutoin valmistunut käyttötarkoitukseensa? Hyvän toimeenpanon lisäksi...

Me pää­tim­me palaut­taa verk­ko­kurs­sit takai­sin suo­sioon

Ihmisten tavat työelämässä oppimiseen vaihtelevat. Ne vaihtelevat toisaalta alan, suuntausten ja tarjonnan mukaan, mutta myös erilaisten aikakausien tottumusten mukaan. Verkkokurssit ovat olleet viime vuosina yllättävänkin epämuodikkaita. Niitä on pidetty pahimmillaan...

Talous­kas­vua ei syn­ny ilman kun­tia

Julkisen talouden säästöistä on tullut suomalaisen talouskeskustelun hallitseva teema. Velkasuhteen korjaaminen ei kuitenkaan onnistu pelkillä säästöillä, vaan rinnalle tarvitaan talouskasvua. Sen aikaansaamisessa ei kunnilla näytä olevan mitään roolia. Odotamme vain,...

Verk­ko­kurs­sit ovat uudel­leen tääl­lä

Olemme päättäneet palauttaa verkkokurssien "suosion". Hetken aikaa elettiin kulttuuria, jossa oppimisen piti olla hyvin tehokasta. Puhuttiin mikro-oppimisesta. Nyt on kuitenkin palattu ajatukseen, jossa työssä tarvittava taito on nimenomaan syväymmärrys. Se erottaa...

Pää­tös­val­mis­te­lu on kun­ta­työn näky­mä­tön ja näky­vä ydin

Kuntien päätöksenteosta puhutaan usein päätösten lopputuloksen näkökulmasta eli sisällöllisessä mielessä. Ja niinhän sen julkisuudessa kuuluukin olla. Harvemmin pysähdytään sen työn äärelle, joka mahdollistaa nämä päätökset. Päätösvalmistelu on kuntatyön vaativimpia...

Etä­opis­ke­lus­sa löy­tyy jokai­sel­le sopi­va tapa oppia

Nykyään ei edes tarvitse todistaa erikseen sitä, että webinaarit ovat kätevä, taloudellinen, sujuva ja helppo tapa oppia uutta. Kaikki aiheet eivät taivu webinaariksi, mutta monet työelämän arkitaidot taipuvat. Webinaareissa kuulee asiantuntijoita ja ajankohtaisia...

Kun­tien väli­nen yhteis­työ – mör­kö vai mah­dol­li­suus?

Kuntien välinen yhteistyö herättää helposti ristiriitaisia tunteita. Toisille se näyttäytyy välttämättömänä keinona vastata ajan haasteisiin, toisille taas pakottavana rakenteena, joka vie päätöksentekoa kauemmas. Kuntien välinen yhteistyö voidaan kokea samaan aikaan...

Pää­tös­ten jul­kai­su ja lain­mu­kai­nen vies­tin­tä kun­nas­sa

Kun kunnissa tehdään virallisia päätöksiä, niin käytetään julkista valtaa. Päätösten julkaisu on osa oikeusturvaa, demokratiaa ja hyvää hallintoa. Lainmukainen päätösviestintä vahvistaa kuntalaisten luottamusta ja turvaa myös osallisuutta. Kunnan toiminnassa julkisuus...

Kir­jaa­mo­työ ja tie­don val­ta

Arjessa toistuvat sanonnat “tieto on valtaa”, “tieto lisää tuskaa” ja “järjestys on kaiken perusta” kuvaavat yllättävän hyvin myös kirjaamotyön ydintä. Kirjaamossa nämä lauseet muuttuvat käytännöksi. Tieto järjestetään, luokitellaan ja tietoa ohjataan niin, että se...