Generic selectors
Vain tarkat vastaavuudet
Etsi vain otsikoista
Etsi sisältöteksteistä
Post Type Selectors

Bode­nin ja Luu­la­jan menes­tys – mitä Suo­mi voi­si oppia jul­ki­sen sek­to­rin roo­lis­ta?

Reijo Siltala

Ruotsin Boden ja Luulaja ovat nousseet vihreän terästeollisuuden keskuksiksi, eikä tosiasiallisesti syynä ole pelkästään yritysten rohkeus. Alueeseen perehtyneen vuosina 2021-25 Oxfordin yliopiston tutkijan Viktor M. Saleniuksen mukaan menestyksen taustalla on julkisen sektorin, erityisesti kuntayhteisöjen vahva rooli innovaatioalustana. Suomessakin julkisella sektorilla on sinänsä perinteisesti ollut keskeinen asema elinkeinojen kehittämisessä ja riskien tasaamisessa, mutta voisimmeko tehdä sen vielä paremmin?

 

Jul­ki­nen sek­to­ri mah­dol­lis­ta­ja­na, ei jar­ru­na

Bode­nis­sa ja Luu­la­jas­sa kun­nat alkoi­vat jo var­hain val­mis­tau­tua vih­re­ään siir­ty­mään: ne kehit­ti­vät infra­struk­tuu­ria, nopeut­ti­vat lupa­pro­ses­se­ja ja loi­vat hou­kut­te­le­van ympä­ris­tön inves­toin­neil­le. Jul­ki­nen sek­to­ri ei vain rea­goi yri­tys­ten tar­pei­siin, vaan enna­koi nii­tä. Suo­mes­sa suur­hank­keet voi­vat tör­mä­tä hitaa­seen pää­tök­sen­te­koon, toi­mi­joi­den yhteis­työn vai­keu­teen ja ras­kai­siin pro­ses­sei­hin. Jul­ki­nen sek­to­ri ja lii­ke-elä­mä saa­te­taan näh­dä jopa tois­ten­sa vas­ta­koh­dik­si. Tär­ke­ää oli­si onnis­tua kään­tä­mään van­ha­kan­tai­nen aja­tus jul­ki­sen sek­to­rin pas­sii­vi­ses­ta sää­te­li­jäs­tä ja mit­ta­roi­jas­ta aktii­vi­sek­si mah­dol­lis­ta­jak­si.

Val­tion roo­li – inno­vaa­tio­alus­ta vai val­vo­va hidas­te?

Ruot­sin val­tio­kaan ei toki ole aina ollut tar­peek­si ajois­sa tuke­mas­sa vih­reän teol­li­suu­den kes­kuk­sia ja sel­lai­sia ris­ke­jä oli näh­tä­vis­sä myös Luu­la­jan ja Bode­nin alu­een kehi­tyk­ses­sä. Tämä kuu­los­taa tutul­ta Suo­mes­sa­kin: vaik­ka tavoit­teet ovat kun­nian­hi­moi­sia, käy­tän­nön toteu­tus ontuu. Jos haluam­me pysyä kil­pai­lu­ky­kyi­si­nä, jul­ki­sen sek­to­rin on annet­ta­va ottaa aktii­vi­sem­pi roo­li ja var­mis­tet­ta­va, että infra­struk­tuu­ri, kou­lu­tus ja kaa­voi­tus tuke­vat yri­tys­ten tar­pei­ta ja nii­tä on mah­dol­lis­ta jopa enna­koi­da ennen kuin sel­keät tar­peet ovat edes tie­dos­sa. Sitä voi­daan suo­ras­taan edel­lyt­tää.

Kil­pai­lua vai yhteis­työ­tä?

Bode­nis­sa kak­si kil­pai­le­vaa ns. vih­reän teräk­sen han­ket­ta, Ste­gra ja Hybrit, hyö­ty­vät toi­sis­taan, kun esi­mer­kik­si työ­voi­man saa­ta­vuut­ta ja logis­tiik­kaa kehi­te­tään yhdes­sä. Suo­mes­sa­kin jul­ki­nen sek­to­ri voi toi­mia alus­ta­na ja ver­kot­ta­ja­na, joka mah­dol­lis­taa eri toi­mi­joi­den yhteis­työn ja jakaa resurs­se­ja tehok­kaam­min.

Mitä voi­sim­me oppia Suo­mes­sa?

Bode­nin ja Luu­la­jan posi­tii­vi­nen kehi­tys tar­jo­aa aina­kin kol­me kes­keis­tä oppia Suo­mel­le:

1. Jul­ki­nen sek­to­ri inno­vaa­tio­alus­ta­na – Kun­nat, maa­kun­nat ja val­tio voi­vat enna­koi­vas­ti raken­taa infra­struk­tuu­ria, aluei­ta ja osaa­mis­ta, jot­ta yri­tyk­set voi­vat kes­kit­tyä inno­voin­tiin.

2. Val­tio muka­na vauh­dis­sa – Säö­dös­ten sijaan tar­vi­taan ket­te­ryyt­tä, nopeam­pia lupa­pro­ses­se­ja ja stra­te­gi­sia inves­toin­te­ja.

3. Yhteis­työ voit­taa yksin­puur­ta­mi­sen – Kil­pai­le­vat­kin toi­mi­jat voi­vat hyö­tyä toi­sis­taan, jos jul­ki­nen sek­to­ri tar­jo­aa oikean­lai­set puit­teet ver­kot­ta­ja­na ja inno­vaa­tio­alus­ta­na.

Jos Suo­mi halu­aa olla vih­reän teol­li­suu­den tai muun­kin voi­mak­kaas­ti kehit­ty­vän yri­tys­sek­to­rin etu­rin­ta­mas­sa, jul­ki­sen puo­len toi­mi­joi­den on otet­ta­va aktii­vi­nen roo­li – ei vain sään­te­li­jä­nä ja val­vo­ja­na, vaan edel­ly­tys­ten raken­ta­ja­na ja yhteis­työn mah­dol­lis­ta­ja­na. Ja vaik­ka vii­mek­si ei ken­ties onnis­tu­nut ja ”tätä­hän on jo yri­tet­ty”, täl­lä ker­taa kaik­ki voi olla toi­sin.

 

 

Jaa ja anna flown vir­ra­ta:

Reijo Siltala

LUE MYÖS

Arkis­toin­ti­la­ki uudis­tuu, uudis­tuu­ko kun­nan muis­ti­jär­jes­tel­mä ?

Kunnan toiminnassa syntyy joka päivä valtava määrä tietoa, erilaisia päätöksiä, sopimuksia, kauppakirjoja lausuntoja ja suunnitelmia. Mitä tiedolle tapahtuu sen jälkeen, kun asia on ratkaistu tai muutoin valmistunut käyttötarkoitukseensa? Hyvän toimeenpanon lisäksi...

Me pää­tim­me palaut­taa verk­ko­kurs­sit takai­sin suo­sioon

Ihmisten tavat työelämässä oppimiseen vaihtelevat. Ne vaihtelevat toisaalta alan, suuntausten ja tarjonnan mukaan, mutta myös erilaisten aikakausien tottumusten mukaan. Verkkokurssit ovat olleet viime vuosina yllättävänkin epämuodikkaita. Niitä on pidetty pahimmillaan...

Talous­kas­vua ei syn­ny ilman kun­tia

Julkisen talouden säästöistä on tullut suomalaisen talouskeskustelun hallitseva teema. Velkasuhteen korjaaminen ei kuitenkaan onnistu pelkillä säästöillä, vaan rinnalle tarvitaan talouskasvua. Sen aikaansaamisessa ei kunnilla näytä olevan mitään roolia. Odotamme vain,...

Verk­ko­kurs­sit ovat uudel­leen tääl­lä

Olemme päättäneet palauttaa verkkokurssien "suosion". Hetken aikaa elettiin kulttuuria, jossa oppimisen piti olla hyvin tehokasta. Puhuttiin mikro-oppimisesta. Nyt on kuitenkin palattu ajatukseen, jossa työssä tarvittava taito on nimenomaan syväymmärrys. Se erottaa...

Pää­tös­val­mis­te­lu on kun­ta­työn näky­mä­tön ja näky­vä ydin

Kuntien päätöksenteosta puhutaan usein päätösten lopputuloksen näkökulmasta eli sisällöllisessä mielessä. Ja niinhän sen julkisuudessa kuuluukin olla. Harvemmin pysähdytään sen työn äärelle, joka mahdollistaa nämä päätökset. Päätösvalmistelu on kuntatyön vaativimpia...

Etä­opis­ke­lus­sa löy­tyy jokai­sel­le sopi­va tapa oppia

Nykyään ei edes tarvitse todistaa erikseen sitä, että webinaarit ovat kätevä, taloudellinen, sujuva ja helppo tapa oppia uutta. Kaikki aiheet eivät taivu webinaariksi, mutta monet työelämän arkitaidot taipuvat. Webinaareissa kuulee asiantuntijoita ja ajankohtaisia...

Kun­tien väli­nen yhteis­työ – mör­kö vai mah­dol­li­suus?

Kuntien välinen yhteistyö herättää helposti ristiriitaisia tunteita. Toisille se näyttäytyy välttämättömänä keinona vastata ajan haasteisiin, toisille taas pakottavana rakenteena, joka vie päätöksentekoa kauemmas. Kuntien välinen yhteistyö voidaan kokea samaan aikaan...

Pää­tös­ten jul­kai­su ja lain­mu­kai­nen vies­tin­tä kun­nas­sa

Kun kunnissa tehdään virallisia päätöksiä, niin käytetään julkista valtaa. Päätösten julkaisu on osa oikeusturvaa, demokratiaa ja hyvää hallintoa. Lainmukainen päätösviestintä vahvistaa kuntalaisten luottamusta ja turvaa myös osallisuutta. Kunnan toiminnassa julkisuus...

Kir­jaa­mo­työ ja tie­don val­ta

Arjessa toistuvat sanonnat “tieto on valtaa”, “tieto lisää tuskaa” ja “järjestys on kaiken perusta” kuvaavat yllättävän hyvin myös kirjaamotyön ydintä. Kirjaamossa nämä lauseet muuttuvat käytännöksi. Tieto järjestetään, luokitellaan ja tietoa ohjataan niin, että se...